Suomen

Puhdas sähkö, joustavuus, vety­talous ja innovaatio: Suomen kilpailuedut puhtaassa siirtymässä

Johdanto

Suomi puhtaan siirtymän etulinjassa Maailman edetessä kohti ilmastoneutraaliutta, Suomi erottuu puhtaan energiasiirtymän edelläkävijänä. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, ja sen saavuttamiseksi Suomi panostaa neljään keskeiseen tukipilariin: puhdas sähkö, järjestelmän joustavuus, vety­talous ja vahva innovaatiokyky.

Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa ei ainoastaan vähennä päästöjä, vaan myös vahvistaa Suomen asemaa globaalina puhtaan teknologian ja kestävän kehityksen johtajana.

Puhdas sähkö hiilineutraalin tulevaisuuden perustana

    Maailma on siirtymässä sähkön aikakauteen ennennäkemättömällä vauhdilla jättäen taakseen kivihiili- ja öljykauden. Uusiutuvan energian kapasiteettiin ennakoidaan maailmanlaajuisesti yli 5 500 gigawatin lisäystä vuoteen 2030 mennessä, mikä kattaa lähes puolet maailman sähkön tarpeesta. Jouston tuominen sähköjärjestelmään on välttämätöntä.

    Teollisuuden sähkön kulutuksen kasvun taustalla ovat muun muassa datakeskukset, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto, metalli- ja akkuteollisuus sekä polttoaineiden korvaaminen sähköllä lämmön tuotannossa. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava jokaisena hetkenä tasapainossa, ja vaikeasti ennakoitava, sääriippuvainen energiantuotanto edellyttää sähköjärjestelmältä yhä suurempaa joustokykyä.

    Seuraavat kymmenen vuotta tulevat muuttamaan energia-alaa enemmän kuin edelliset viisikymmentä vuotta. Suomi on teknologiakehityksen kärkimaita, ja parhaimmillaan puhdas ja joustava energiajärjestelmä voi olla Suomelle uusi kilpailuetu.

    Myös uusiutuvasta vedystä voi tulla merkittävä kilpailutekijä ja vientituote, jos se valmistetaan joustavalla prosessilla, joka sekä tasapainottaa sähkön hinnanvaihteluita että parantaa tuotantoprosessin kannattavuutta.

    Onnistuminen vaatii eri sektoreiden yhteistyötä, riittävästi puhdasta sähköä, toimivat markkinat, sujuvan luvituksen ja ennakoitavan toimintaympäristön.

    2.1. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvu

    Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa vauhdilla, ja vuoteen 2025 mennessä tuotantoon odotetaan jopa 175 megawattia uutta kotimaista päästötöntä tuulivoimaa. Tuulienergia on jo nyt keskeinen osa fossiilivapaata sähköntuotantoa. Tämä on merkittävää myös kuluttajien kannalta, sillä esimerkiksi pörssisähkön hinta ja sähkön hinta nyt vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan.

    Aurinkovoima täydentää järjestelmää erityisesti hajautetun tuotannon ja kuluttajien omien investointien kautta. Aurinkoisina päivinä myös pörssisähkö nyt ja sähkön hinta tänään voivat laskea merkittävästi.

    2.2. Ydin- ja vesivoima perusvoiman turvaajina

    Käyttöön otettu Olkiluoto 3 -ydinvoimala tuo merkittävän lisän Suomen päästöttömään perusvoimatuotantoon. Yhdessä vesivoiman kanssa nämä uusiutuvat takaavat järjestelmän luotettavuuden myös huippukulutuksen aikana tai sääolosuhteiden vaihdellessa.

    2.3. Fingridin ja Nord Poolin rooli markkinaintegraatiossa

    Fingrid, Suomen kantaverkkoyhtiö, varmistaa puhtaan sähkön tehokkaan siirron. Pohjoismaisessa yhteistyössä Nord Poolin kanssa Suomi hyödyntää alueellista sähkömarkkinaa, joka ohjaa käyttöön kustannustehokkainta ja vähäpäästöisintä sähköä. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millainen on pörssisähkön hinta tänään kuluttajille ja yrityksille.

    Joustavuus

    Resilienssin kivijalka energiajärjestelmässä 3.1. Älyverkot ja kysyntäjousto Suomen älyverkot mahdollistavat reaaliaikaisen kulutuksen hallinnan, jossa kysyntäjousto (DSR) tasapainottaa tuotantoa ja kulutusta. Näin kuluttajat voivat osallistua aktiivisesti energiatehokkuuteen ja verkon vakauteen – ja jopa hyötyä taloudellisesti silloin, kun pörssisähkön hinta nyt on alhainen.

    3.1. Energiavarastot ja sähköajoneuvot

    Suurikokoisia akkuvarastoja pilotoidaan eri puolilla Suomea uusiutuvan tuotannon tasapainottamiseksi. Samalla sähköautot (EV:t) toimivat paitsi liikkumisen myös liikkuvina energiavarastoina, osana kaksisuuntaista energiaverkkoa.

    3.2. Virtuaalivoimalat ja dynaaminen hinnoittelu

    Virtuaalivoimalat (VPP) yhdistävät ja ohjaavat hajautettuja energialähteitä älykkäästi. Dynaaminen sähkönhinnoittelu puolestaan kannustaa kulutukseen silloin, kun pörssisähkö hinta nyt on edullinen – tukien sekä ympäristöä että taloutta.

    Samankaltaiset artikkelit

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *