Suomen Epätasainen Sähkömarkkina: Euroopan Epävakain
Suomen sähkömarkkina erottuu yhtenä Euroopan arvaamattomimmista ja epätasaisimmista. Pörssisähkön hinta nyt on kuluttajien ja yritysten huolenaihe, sillä vaikka maa on edistynyt uusiutuvan energian ja teknologisen infrastruktuurin kehittämisessä, sähkön hinnan vaihtelu pysyy merkittävänä haasteena.
Tässä artikkelissa tarkastellaan markkinoiden epävakauden keskeisiä tekijöitä, vertaillaan Suomea muihin Euroopan maihin ja kartoitetaan mahdollisia ratkaisuja vakaamman ja kestävämmän energiamarkkinan luomiseksi.
Markkinoiden Epävakauden Pääsyyt
Riippuvuus Uusiutuvasta Energiasta
Merkittävä tekijä Suomen sähkömarkkinoiden vaihtelun taustalla on maan riippuvuus uusiutuvista energialähteistä, erityisesti tuuli- ja vesivoimasta. Vaikka uusiutuva energia tukee kestävän kehityksen tavoitteita, sen epäsäännöllinen luonne johtaa epätasaiseen energiantuotantoon.
Tuuliolosuhteet ovat arvaamattomia, ja vesivoiman tuotanto voi vaihdella kausiluontoisesti sateiden ja lumen sulamisen mukaan. Kun tuotanto laskee, sähköntarjonta kiristyy ja hinnat nousevat. Toisaalta ylijäämäenergia suotuisina aikoina voi laskea hintoja.
Nord Pool ja Markkinahinnoittelu
Suomi osallistuu Nord Pool -sähköpörssiin, joka määrittää sähkön hinnan tarjonnan ja kysynnän perusteella useissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Vaikka Nord Pool edistää kilpailua ja markkinoiden yhdentymistä, se altistaa Suomen hintavaihteluille ulkoisten tekijöiden seurauksena. Naapurimaiden korkea kysyntä tai alhainen tuotanto voi nostaa hintoja Suomessa, vaikka paikalliset olosuhteet olisivat suotuisat.
Äärimmäinen Kausittainen Kysyntä
Suomen ankarat talvet aiheuttavat huomattavia piikkejä sähkönkulutuksessa lämmityksen tarpeen vuoksi, kun taas leudot kesät vähentävät kulutusta. Tämä kausiluontoinen vaihtelu lisää markkinoiden epävakautta, sillä sähköntuotantokapasiteetin on vastattava äärimmäisiin huippuihin, mikä johtaa tehottomuuteen ja korkeampiin kustannuksiin.
Sähkön Hinta Suomessa 2023 ja 2024
Vuonna 2023 Suomi oli Euroopan toiseksi halvin sähkön osalta, kun tarkastellaan pelkästään sähkön energiahintaa. Sähkön hinnat olivat kilpailukykyisiä verrattuna muihin Euroopan maihin, ja ne olivat halvimmat Ruotsin jälkeen. Keskimääräinen sähkölasku laski lähes viidenneksen edellisvuodesta, mikä johtui osittain energiakriisin tasaantumisesta pandemian jälkeisessä maailmassa.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan tähän vaikutti Suomen vahva panostus uusiutuvaan energiaan, Olkiluoto 3:n käyttöönotto ja vahvat kotimaiset siirtoyhteydet. Nämä tekijät palauttivat Suomen yhdeksi Euroopan edullisimmista sähkömarkkinoista.
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla sähkön hinnat kuitenkin nousivat, mikä toi Suomen lähemmäksi Euroopan keskiarvoa. Vuoden 2024 puolivälissä Suomi sijoittui sähkön hinnassa 19. sijalle 41 maan vertailussa. Vaikka tämä kuvastaa tasapainoisempaa hintatasoa, koko vuoden vertailu antaa laajemman kuvan alkuvuodesta 2025.
Ennätykselliset Negatiiviset Hintatunnit
Suomi on myös kokenut ennätysmäärän negatiivisia sähkön hintatunteja. Tämä ilmiö syntyy, kun sähköntuotanto ylittää kulutuksen, mikä johtaa ylijäämäenergiaan ja laskee markkinahinnat alle nollan. Vuonna 2023 Suomessa kirjattiin 467 negatiivisen hinnan tuntia, mikä on merkittävä nousu verrattuna 27 tuntiin vuonna 2022 ja viiteen tuntiin vuonna 2021.
Elokuuhun 2024 mennessä Suomessa oli jo koettu yli 500 negatiivisen hinnan tuntia, mikä ylittää edellisen vuoden ennätyksen. Nämä markkinoiden epätasapainot tekevät Suomen sähkömarkkinoista arvaamattomampia kuin monien muiden Euroopan maiden markkinat. Kun negatiiviset hinnat yleistyvät, markkinoiden käyttäytymisen ennustaminen vaikeutuu entisestään.
Tulevat Markkinauudistukset 2025
Suomi siirtyy vuoden 2025 aikana tuntiperusteisesta markkinasta 15 minuutin taseselvityksiin. Tämä uudistus tuo joustavuutta sähkömarkkinoille, sillä hinnat voivat mukautua useammin ja paremmin vastata kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin. Lyhyempi taseselvitysjakso parantaa uusiutuvan energian hallintaa ja lisää markkinoiden ennustettavuutta.
Vertailu Muihin Euroopan Maihin
Toisin kuin maat, joiden energiavalikoima on monipuolisempi, Suomen sähköntuotanto on vahvasti sidoksissa uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Esimerkiksi Saksa ja Ranska hyötyvät fossiilisten polttoaineiden, ydinenergian ja uusiutuvien energialähteiden yhdistelmästä, mikä luo tasapainoisemman energiakentän.
Länsi-Euroopassa energiavarastot ja älyverkot vähentävät hintavaihtelua, kun taas Suomen energiavarastointikapasiteetti on rajallinen.
